Musikaalisuuden harhakäsityksiä

Musikaalisuudesta ajatellaan usein erityislahjakkuutena – sitä joko on tai ei ole. Puhutaan jopa suvussa kulkevasta ”musiikkigeenistä”, jota ilman on ihan turha ajatella olevansa musiikillisesti kyvykäs. Monet jättävätkin musiikkiharrastukset ja musiikilliset haaveet toteuttamatta, koska heille on sanottu tai he ovat itse todenneet (uskoneet yleisiä harhakäsityksiä), että musiikki on vain synnynnäisesti lahjakkaille ihmisille.

Perintötekijät ovat vain osittainen musikaalisuuden mahdollistaja. Ympäristötekijöillä on yhtä lailla tärkeä merkitys, samoin kuin yllättäen tietynlainen persoonallisuus voi auttaa musiikin tiellä. Listaan tässä erilaisia myyttejä ja harhaväitteitä musikaalisuudesta, joita olen kuullut oppilailtani ja asiakkailtani. Tarkoitus on murtaa syvälle juurtuneita harhakäsityksiä aiheesta, niin että jokainen, jolla vähänkään on haaveita musiikin harjoittamiseen, voisi siihen ryhtyä ilman ulkoatulevia paineita.

Harhakäsitys Nro 1

Meidän suvussa ei ole musikaalisuutta, joten ihan turha tässä yrittää laulaa tai soittaa mitään saatikka laittaa omaa lastaan muskariin.

Ennen korona-aikaa Espoon muskareissamme kävi äiti 2-vuotiaan poikansa kanssa. Poika oli ensi alkuun ujo ja tarkkaileva ja he ehtivätkin käydä muskarissa vuoden päivät ennen kuin poika uskaltautui laulamaan yksin lastenlaulun mikrofoniin meidän live-karaokehetkessä. Tämä oli sekä minusta että äidistä suuri läpimurto. Myöhemmin nyt pandemian aikana olen käynyt heillä pitämässä ns. kotimuskareita. Niiden sessioiden aikana äiti on myöntänyt, että hän on suorastaan hämmästynyt poikansa kiinnostuksesta musiikkiin, kun sekä hän itse että pojan isä ovat täysin epämusikaalisia eikä hän tämän takia koskaan vienyt isompia poikiaan muskariin.

Soittimia muskarissa Kuva: Hanne Valtari ©Lahiomutsi

Tämä on valitettavan yleinen harhakäsitys musikaalisuudesta. Toki moni on varmasti kuullut musiikkigeenistä ja siitä kuinka musikaalisuus kulkee suvuttain, mutta monissa tutkimuksissa on todettu, että se on vain yksi vaikuttava ominaisuus. Ympäristötekijöillä – eli se miten tämäkin äiti vei (onneksi) nuorimman poikansa muskariin – on suunnaton vaikutus musiikillisen ajattelun ja lahjakkuuden kehittymiseen.

Harhakäsitys Nro 2

Minulle on sanottu aina kouluajoista lähtien, että en osaa laulaa, joten se siitä!

Näitä ihmisiä on VALITETTAVAN PALJON! Muutama vuosi sitten ohjasin pientä naiskuoroa/lauluryhmää. Toiminta järjestettiin naisten toimistolla työpäivän päätteeksi. Suurin osa kertoi kuinka heille oli sanottu kouluajoista lähtien, että he laulavat huonosti ja ovat täten epämusikaalisia. Siihen oli jäänyt monen haave musiikkiharrastuksesta. Tilalle tuli koko elämän mukana kulkeva trauma ja häpeä omasta epämusikaalisuudesta. Vasta aikuisiässä (moni vasta 50-vuotiaana) he olivat uskaltautuneet haaveilemaan laulamisesta uudestaan.

Koulun auktoriteettien lisäksi vääriä tokaisuja ovat sanoneet myös monen omat vanhemmat. ”Meidän tyttö laulaa niin epävireisesti, että ei siitä laulajaksi ole”, on lause, jonka kuulin äidiltä, joka kuitenkin halusi kustantaa muutaman laulutunnin lapselleen, koska tyttö niin nautti laulamisesta. Tiedoksi, että nykyään tämä nuori nainen laulaa oikein kauniisti ja puhtaasti. Hän on ottanut laulutunteja säännöllisesti yli vuoden ja kehittyy jatkuvasti.

Se, että ei luontaisesti laula tai kuule sävelkorkeuksia heti puhtaasti, ei tarkoita sitä, että ihminen olisi epämusikaalinen. Ensinnäkin tunnen monia lahjakkaita ammattimuusikkoja, jotka eivät välttämättä laula täydellisesti vireessä. Lisäksi, laulaminen (niin kuin minkä tahansa muun soittimen soitto) on taito, jota voi harjoitella ja siinä kehittyä. Osa meistä kuulee helpommin sävelkorkeuksia ja pystyy toistamaan ne laulaen, osa taas tarvitsee siinä hiukan apua, mutta kaikki tyynni – se on opittavissa! Todistan tätä onnellista ilmiötä monen lauluoppilaan kohdalla.

Harhakäsitys Nro 3

Soittimen soittaminen ja sen opettelu tuntuvat liian vaikealta. En selvästikään ole musikaalinen.

Moni ajattelee, että soittamisen tai laulun opettelu on liian vaikeasti ymmärrettävää ja monimutkaista ja syynä siihen on epämusikaalisuus. Kuten jo aiemmin mainitsin, ympäristötekijöillä on suuri vaikutus musikaalisuuteen. Jos kotona lapselle ei koskaan anneta mahdollisuutta tutustua musiikkiin ja soittamiseen, siitä tulee vieras ja pelottava möykky – liian vaikeasti lähestyttävä taito. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä aloittaa musiikkiharrastusta.

Löysin mielenkiintoisen artikkelin nimeltä ”Scientists Link Common Personality Trait To Musical Ability”, jossa käydään läpi uusia tutkimustuloksia liittyen musikaalisuuteen. Oli selvinnyt, että ihmisiltä, jotka ovat luontaisesti uteliaita ja halukkaita kokeilemaan uusia asioita, löytyy erityisesti myös musiikillisia kykyjä. Eli vaikka et olisi koskaan elämässäsi harrastanut musiikkia, mutta sinua kiehtoo esimerkiksi sellon soittaminen, niin anna palaa! Onhan myös yleisesti todettu, että jos olet motivoitunut omaksumaan uuden taidon, on se selkeästi helpompaa kuin jos tekisit sitä vasten tahtoasi.

FUN FACT samaisesta artikkelista: Avoimen persoonallisuuden (”open personality”) omaavien henkilöiden on todettu pitävän enemmän melankolisesta musiikista ja he pitävät keskivertoa enemmän myös jazzista ja klassisesta musiikista.

Harhakäsitys Nro 4

Lahjakkuuteni on muualla kuin musiikissa.

Meitä on moneksi, mutta vaikka todellinen lahjakkuutesi olisikin vahvempi jonkun muun taideaineen parissa, ei se tarkoita sitä, että et olisi lahjakas myös musiikissa. Musiikillisen lahjakkuuden määrä kristallisoituu yleensä lapsuusiässä (tutkimusten mukaan 9-vuotiaaksi asti).  Sen jälkeen hankittu soittotaito on nimenmukaisesti TAITO, jossa voi kehittyä.

Kysy itseltäsi näitä kysymyksiä:

  • Kuunteletko musiikkia?
  • Tuottaako musiikki sinulle erilaisia tunnetiloja (iloa, surua jne.)?
  • Saako joku musiikki sinut hytkymään tai naputtamaan jalkaasi musiikin tahtiin tai jopa tanssimaan?
  • Tykkäätkö laulaa kuulemasi musiikin mukana (huolimatta mahdollisesta epävireisyydestä)?
  • Erotatko korkeat sävelet matalista?
  • Haaveiletko musiikkiharrastuksen aloittamisesta?

Jos vastasit edes yhteen kysymykseen myöntävästi, sinussa on musikaalisuutta etkä missään nimessä ole epämusikaalinen. Epämusikaalisia ihmisiä maailmassa on vain 4%. Epämusikaalisuus on vakava oireyhtymä, jonka tieteellinen termi on amusia. Nämä epämusikaaliset ihmiset eivät kuuntele musiikkia yhtä paljon kuin muut, mutta se ei välttämättä tarkoita etteivätkö he voisi nauttia musiikista.

Jeeee! Sinä OLET musikaalinen!

Nyt kun olemme murtaneet muutamia musikaalisuuden myyttejä, voit huoletta todeta, että mitä todennäköisimmin sinä et ole epämusikaalinen. Kaikki ne ihmiset, jotka ovat väittäneet toisin, ovat iskostaneet sinuun vääriä uskomuksia. Ravistele mielestäsi nämä (ehkä traumaattisetkin) kokemukset ja lähde rohkeasti tutkimaan musiikkia oman kiinnostuksen mukaisesti – oli se sitten laulu- tai soitinharrastuksen aloittaminen tai tanssiminen (sekin on musikaalisuutta parhaimmillaan). Ja jos sinulla on pieniä lapsia, vie heidät muskariin tai soittotunneille ja tarjoa heille musiikkirikas ympäristö, jossa kasvaa ja kehittyä.

Artikkeleja musikaalisuudesta:

 

Kiinnostaako sinua laulaminen tai pianonsoitto? Opetan laulua ja alkeis-piano lapsille ja aikuisille pääkaupunkiseudulla (kotikäynteinä)  ja Lohjalla (kotistudiolla). Katso lisätietoa täältä!

Kiinnostaisiko sinua Funky Monkey Clubin muskarit? Lue lisää täällä!

Tule mukaan etämuskariin! Katso lisää täällä!

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *