Lapsilla on suunnaton määrä luovuutta, ja vanhemmat voivat omalta osaltaan edistää heidän itseilmaisua. Luovuudella on tärkeä rooli kaikessa mitä teemme – se pitää meidät terveinä ja onnellisina. Luovat ihmiset ovat hyviä ratkaisemaan ongelmia ja he ottavat muutokset vastaan joustavammin. Jos toivoisit alle kouluikäisen lapsesi luontaisen luovuuden heräävän ja kukkivan musiikin kautta, listaan tässä blogissa muutamia kotikonsteja.
Ehkä moni muistaa omasta lapsuudestaan kuinka paljon meillä oli luovia ajatuksia ja ideoita, joita lähdimme lapsina rohkeasti ja ennakkoluulottomasti toteuttamaan. Muistan alakouluajoilta sen, että äänitin innoissani C-kasetille kaikenlaisia jännittäviä ääniefektejä luokkani radiokuunnelmaa varten. Piirsin ystäväni kanssa kokonaisen lehden verran sarjakuvia, keksimme tanssikoreografioita ja esitimme niitä koko luokan edessä. Lauloimme ja soitimme koulun konserteissa mielikappaleitamme, pukeuduimme hassuihin rooliasuihin, joita löytyi vanhempien ja isosiskojen kaapeista. Luova toiminta on sisäänrakennettua lapselle, mutta yleensä teini-ikään tai aikuisuuteen mennessä tämä peloton heittäytyminen vapaaseen itseilmaisuun alkaa hiipua, kun yhteiskunta kasaa päällemme odotuksia ja yleisesti hyväksyttyjä toimintamalleja. Haluamme varmasti antaa lapsillemme mahdollisuuden ilmaista vapaasti omaa luovuuttaan niin, että se kulkisi mukana koko elämän.
Vinkkejä luovuuteen
Olen nähnyt paljon lasten itseilmaisua Manhattanin ja Suur-Helsingin muskarisaleissa sekä soitinopetuksessa. Valitettavan usein mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä aremmin lapsi lähestyy musiikin ilmaisemista. Koitan Funky Monkey Clubissa kannustaa lapsia luovaan ilmaisuun ja ajatteluun kaikin keinoin ilman että virheitä tai ”väärin tekemistä” pitäisi pelätä. Jazz-trumpetisti Miles Davis on sanonut, että virheitä ei ole olemassakaan ja että ns. virheistäkin voi syntyä kauneutta. Olemisen ja tekemisen vapaus on se, joka tuottaa iloa ja riemua sekä lapselle että vanhemmalle/aikuiselle.
Aikuiset voivat ruokkia alle kouluikäisen lapsen luovuutta musiikin kautta. Tässä muutamia vinkkejä:
1. Luo kotiin musiikkinurkkaus
Meillä kotona on ehkä liiankin monta musiikkinurkkausta, sillä melkein joka huoneesta löytyy soittimia – toimistohuoneesta rivi kitaroita, pianohuoneesta hyllyittäin kosketinsoittimia, olohuoneesta kontrabassoja ja lapsen omasta huoneesta kaikenlaisia pikkusoittimia ja xylofoneja puhumattakaan muskarirekvisiitasta, jota lojuu ties missä. Oli lapsella omaa huonetta tai ei, voi kotiin luoda pienen nurkkauksen, jossa on soittimia (pikkurumpuja, helistimiä tai keittiöstä löydettyjä soittimia: kulhoja, kattiloita ja kauhoja). Anna lapsen tutkia rauhassa nurkkauksessa olevia musiikkiesineitä.
2. Tanssikaa yhdessä musiikin tahtiin
Vaikka meillä onkin soittimia joka puolella kotia ja laulan kaikenlaista musiikkia päivittäin, olen huomannut, että poikamme reagoi kaikkein voimakkaimmin musiikkiin tanssin kautta. Hänelle on muodostunut myös oma musiikkimaku ja kertoo kyllä välittömästi jos soiva musiikki ei laita tanssijalkaa vipattamaan tarpeeksi. Silloin tällöin meillä on tapana laittaa pieni disco-valo päälle ja koko perheen voimin hypimme ja pompimme hassutellen olohuoneessa. Poika on kehittänyt ihan omia tanssiliikkeitään ja nauttii suunnattomasti tästä yhteisestä toiminnasta. Yleensä äidin ja isän täytyy tanssia mukana ennen kuin riemu on ylimmillään.
3. Anna lapselle vapaus ilmaista itseään musiikin kautta liikaa ohjailematta
Kun näin poikani suunnattoman tanssin riemun, aloin vaistomaisesti harkita hänen tanssikouluun viemistä. Kyse oli kuitenkin 4-vuotiaasta, joten ymmärsin, että turha ohjailu voi vaarantaa hänen luontaisen palonsa tanssia. Idea jäi siis hautumaan toistaiseksi. Tärkeintä on, että lapsi saa ilmaista itseään vapaasti tavoilla, jotka tuntuvat omimmilta. Omassa rauhassa voi tutkia myös soittimia ja soittamista. Meillä muskarissa bändijammaus-hetkessä lapset soittavat pikkusoittimia vapaasti, oman mielensä mukaan. Tarkoitus ei ole muu kuin soittamisen ja äänen tuottamisen ilo. Laulujen mukanalaulaminenkin tulee jokaisella omaan tahtiin – sitä ei voi pakottaa tai ohjailla. Esikouluikään tultaessa lapsen keskittymiskyky on jo sen verran kehittynyt, että häntä voi lempeästi tuoda ohjatun musiikkiharrastuksen, kuten vaikkapa pianonsoiton pariin.
4. Käykää konserteissa ja erilaisissa tapahtumissa (sitten kun korona hellittää)
Nyt korona-aikana konserteissa käynti on pysähtynyt täysin, mutta toivotaan, että viimeistään kesän tullessa järjestetään taas pienimuotoisia ulkoilmatapahtumia, joissa pääsee kuuntelemaan elävää musiikkia. Ei ole olennaista, että musiikki olisi lasten musiikkia, vaan juju on siinä, että lapsi saa kokea elävän musiikin taikaa ja sitä kautta havainnoida ja ymmärtää ympäristöään entistä rikkaammin.
Kuva: Jani Lappalainen
5. Katsokaa musiikki- ja konserttivideoita
Nyt varsinkin korona-aikana musiikkivideot ovat varmasti monelle perheelle live-konserttien korvaava muoto. YouTube on pullollaan lastenlauluja ja konserttitaltiointeja. Tarjolla on paljon myös etämuskareita ja live-striimauksia. Anna lapsen kertoa mistä näkemästään ja kuulemastaan erityisesti pitää. Toki on hyvä tuoda lapsen tietoisuuteen myös uusia ja erilaisia vaihtoehtoja, vaikka ensi alkuun lapsi olisikin vastahankainen.
6. Tarkkaile lapsen luovuuden muotoja ja vie häntä lempeästi kohti hänen omia kiinnostuksen kohteitaan
On kutakuinkin itsestäänselvää, että poikamme on kiinnostunut musiikista, koska sitä on niin paljon hänen ympärillään kotona. Ympäristö vaikuttaa vahvasti lapsen luovuuden suuntautumiseen. Olen hiukan pahoillani siitä, että en osaa antaa hänelle tarpeeksi välineitä tutkia myös visuaalista itseilmaisua: piirtämistä, maalaamista tai muovailua. Toki meillä piirrellään ja väritellään, mutta se ei ole meidän perheessä niin sisäänrakennettua kuin musiikki. Tanssista hänelle on kuitenkin muotoutunut luontaisesti selkeä kiinnostuksen kohde, jota haluan tuoda elämään enemmän. Jossain vaiheessa hän saa itse päättää haluaako mennä tanssikouluun.
7. Pidä huolta omasta luovuudestasi
Lapsi pitää omaa vanhempaansa idolina ja seuraa tarkasti tekemisiäsi. Jos olet itse kiinnostunut musiikista, soitat, tanssit tai laulat, anna lapsesi nähdä sinut luovana, musiikkia harrastavana ihmisenä. Myönnettäköön, että ammattimuusikkoina ja musiikkikasvattajina on hieman haastavaa harjoittaa omaa luovuuttaan lapsen läsnäollessa – kun poikamme näkee, että soitamme ja/tai laulamme tai äänitämme musiikkia, hän haluaa tietenkin olla mukana tekemisessä. Siksi pitääkin varata musiikkiaika sekä itselle erikseen että lapselle, jotta kumpienkin luovat sielut saadaan ravittua.
Toivotan teille ihania, hassunhauskoja itseilmaisun hetkiä musiikin parissa! Kommentoi myös alle, jos teillä on joitain muita hyväksi havaittuja tapoja toteuttaa musiikin kokemista kotona.
Apuna käytetty lähdemateriaalia: 9 Ways to Support Your Child’s Creativity (Psych Central)
Kiinnostaisiko sinua kokeilla Funky Monkey Clubin maksutonta etämuskaria? Voit kirjautua omilla tunnuksillasi täällä!
Tule mukaan etämuskariin! Katso lisää täällä!